Miksi syöpää ei saa parantaa?
Kaikkia laatudokkareita ei voi aina odottaa televisiosta.
Joissakin on niin painavaa asiaa, mutta ne ovat virallisen opin vastaisia, että niiden levityskenttä on Internet.
Näin tämänkin 1h 33min pitkän dokkarin kohdalla, joka käsittelee syöpähoitojen vaihtoehtoisia hoitotapoja. Nykykielellä puoskarointia. Sen voi katsoa tämän linkin kautta:
Joissakin on niin painavaa asiaa, mutta ne ovat virallisen opin vastaisia, että niiden levityskenttä on Internet.
Näin tämänkin 1h 33min pitkän dokkarin kohdalla, joka käsittelee syöpähoitojen vaihtoehtoisia hoitotapoja. Nykykielellä puoskarointia. Sen voi katsoa tämän linkin kautta:
SPARE VIDEO - English / Finnish Text
Ensinnäkin on nostettava hattua että se on suomennettu. Syöpähän riivaa ennenkaikkea vanhempaa väestönosaa joiden englannintaidot ovat olemattomat, tai parhaimmillaankin tankero-asteella.
Elokuva esittelee monenlaisia vaihtoehtohoitoja ja marssittaa heti alkuun Rene M. Caissen kasviuutteen, jolla hän klinikallaan paransi tuhansia ihmisiä syövästä. Omien sanojensa mukaan hän tutustui aineeseen kun näki syöpäarven vanhalla intiaaninaisella, jonka Ojibwe-intiaanien poppamies oli yrteillään parantanut.
Rene Caisse kokeili sitten yrttirohtoa tätiinsä, joka paranikin sen avulla niin, että eli vielä 21 vuotta. Kaiken kaikkiaan Rene Caissen klinikka oli auki 8.5 vuotta, ja siellä todellakin parannuttiin. Dokumentti esittelee muitakin rohtoherroja; ”syöpäpuoskari” John Hoxsleyn joka peri yrttireseptin isoisältään, jonka pohjalle rakentui Dallasiin maailman suurin syöpäsairaala, jolla oli 17 sivuklinikkaa.
Rene Caisse kokeili sitten yrttirohtoa tätiinsä, joka paranikin sen avulla niin, että eli vielä 21 vuotta. Kaiken kaikkiaan Rene Caissen klinikka oli auki 8.5 vuotta, ja siellä todellakin parannuttiin. Dokumentti esittelee muitakin rohtoherroja; ”syöpäpuoskari” John Hoxsleyn joka peri yrttireseptin isoisältään, jonka pohjalle rakentui Dallasiin maailman suurin syöpäsairaala, jolla oli 17 sivuklinikkaa.
Tarinan dramatiikka rakentuu sen varaan, että virallinen lääketiede kävi monivuotista sotaa näitä kansanparantajia vastaan, ja peliin kuului kaikkinaiset mustamaalaukset sekä toistuvat pidätykset.
Mielenkiintoisin parannusmenetelmä syöpään oli jo 1918 Max Gersonin kehittelemä puhdistava dieetti.
Se ei pohjannut muuhun ideaan kuin elimistön oman immuniteetin vahvistamiseen syöpäsoluja vastaan. Ankara raakaravinto-dieetti, ja elimistö paransi itse itsensä.
Se ei pohjannut muuhun ideaan kuin elimistön oman immuniteetin vahvistamiseen syöpäsoluja vastaan. Ankara raakaravinto-dieetti, ja elimistö paransi itse itsensä.
Dokumentti tuo esiin monia kenties toimivia keinoja immuniteetin vahvistamiseen ravinnon avulla; aikanaan kehitettiin C-vitamiinihoito, B-17 vitamiinilla on saavutettu hyviä tuloksia ja erityisesti hain rustossa on aineksia, jotka estävät kasvaimia syntymästä ja leviämästä. Myös misteli mainitaan yhtenä yrttinä.
Yksikään näistä ei ole virallinen hoitomenetelmä, mutta miksi ei? Sitä varten on sukellettava salaliittoteorioiden maailmaan. Luonnontuotteita ei voi patentoida, ja siksi ne eivät kiinnosta lääkeyhtiöitä (paitsi jos niihin kehitetään synteettinen vastine) ja ne myös pysyvätkin ikuisesti testaamattomina.
Syöpä on iso bisnes lääkeyhtiöille.
Yksi syöpähoito maksaa 50 000 US dollaria per potilas, ja syöpämäärät ovat kasvaneet väkimäärän myötä. Syövän saa kahdeksan miljoonaa ihmistä joka vuosi, eli 20 000 ihmistä joka päivä saa tuon pelätyn diagnoosin. Uusia potilaita tulee vuodessa yksin Yhdysvalloissa miljoona lisää. Laskekaa itse millaiset rahat on kyseessä, arvion mukaan lääkeyhtiöt nettoavat pelkällä syövällä 50 miljardia taalaa. Raha tulee, kuolee potilas tai paranee. Mikä parasta, koska jokainen syöpätapaus on aina erilainen, ei edes voida kehittää mitään halpaa massahoitoa vaan jokaiselle potilaalle on räätälöitävä oma yksilöllinen hoitonsa.
Yksi syöpähoito maksaa 50 000 US dollaria per potilas, ja syöpämäärät ovat kasvaneet väkimäärän myötä. Syövän saa kahdeksan miljoonaa ihmistä joka vuosi, eli 20 000 ihmistä joka päivä saa tuon pelätyn diagnoosin. Uusia potilaita tulee vuodessa yksin Yhdysvalloissa miljoona lisää. Laskekaa itse millaiset rahat on kyseessä, arvion mukaan lääkeyhtiöt nettoavat pelkällä syövällä 50 miljardia taalaa. Raha tulee, kuolee potilas tai paranee. Mikä parasta, koska jokainen syöpätapaus on aina erilainen, ei edes voida kehittää mitään halpaa massahoitoa vaan jokaiselle potilaalle on räätälöitävä oma yksilöllinen hoitonsa.
Nyt ymmärrätte, miksi lääkeyhtiöt eivät ole innoissaan raakaravinto-dieetistä.
Ollaan vaihtoehtohoidoista ja niiden toimivuudesta sitten mitä mieltä tahansa, yhden ajatuksen se herättää. Jos näillä yrteillä ja immuniteetin vahvistamisella on edes jokin toimiva mekanismi, se tarkoittaa että niissä voi olla alku 100% paranemiselle.
Edellyttäen tietenkin että näitä hoitoja tutkittaisiin, kehitettäisiin ja opittaisiin ymmärtämään. Niiden päässä voi olla sateenkaaren aarre, mutta näinhän tämä asia ei ole mennyt. Ne ovat jääneet lastenkenkiin viranomaisten ja heitä korruptoivien lääkejättien puristuksessa.
Edellyttäen tietenkin että näitä hoitoja tutkittaisiin, kehitettäisiin ja opittaisiin ymmärtämään. Niiden päässä voi olla sateenkaaren aarre, mutta näinhän tämä asia ei ole mennyt. Ne ovat jääneet lastenkenkiin viranomaisten ja heitä korruptoivien lääkejättien puristuksessa.
Filmi kannattaa katsoa loppuun asti.
Sen lopussa on italaialaisen Tullio Simoncinin vallankumouksellinen ajatus, että syövän synnyllä ei olisikaan tekoa geenien, vaan Candida albicans –sienen kanssa. Syöpäsolun valkoinen sisus olisikin sientä. Eihän sienen esiintyminen syöpäsolukoissa mikään uusi asia ole, vaan sitä on pidetty heikentyneestä immuniteetista johtuvana ilmiönä – ei alkusyynä. Joka tapauksessa Simoncinin hoitometodi olikin hyvin yksinkertainen: jos syöpä onkin sieni-infektio, tavallinen natriumkarbonaatti tuhoaisi sen.
Käytännön kokeisiin ei päästy koskaan, koska Simoncini sai isot lääkeyhtiöt raivoihinsa, menetti lupansa, ja häntä mustamaalattiin oikein kunnolla.
Sen lopussa on italaialaisen Tullio Simoncinin vallankumouksellinen ajatus, että syövän synnyllä ei olisikaan tekoa geenien, vaan Candida albicans –sienen kanssa. Syöpäsolun valkoinen sisus olisikin sientä. Eihän sienen esiintyminen syöpäsolukoissa mikään uusi asia ole, vaan sitä on pidetty heikentyneestä immuniteetista johtuvana ilmiönä – ei alkusyynä. Joka tapauksessa Simoncinin hoitometodi olikin hyvin yksinkertainen: jos syöpä onkin sieni-infektio, tavallinen natriumkarbonaatti tuhoaisi sen.
Käytännön kokeisiin ei päästy koskaan, koska Simoncini sai isot lääkeyhtiöt raivoihinsa, menetti lupansa, ja häntä mustamaalattiin oikein kunnolla.
Joka tapauksessa, tämä dokumentti lienee eräs tärkeimmistä mitä on vähään aikaan nähty, ja enemmän kuin ihme olisi jos sellaisen kotimaisista viestimistä joskus näkisi.
http://www.tuulamaria.fi/Tuulamarian_kirjaikkuna/Miksi_syopaa_ei_saa_parantaa.html
Systeemiset hiiva-infektioisen aiheuttamat sairaudet ja ongelmat ovat melko kirjavia, sekä hengenvaarallisia.
Systeemiset hiiva-infektiot aiheuttaa tavallisesti Candida albicans tai Candida tropicalis, suoliston kannan liikakasvusta, vaikka monet muut yhteiset sienet voivat aiheuttaa tai jäljitellä samoja näiden sairauksien oireita ja ehtoja.
Ne voivat myös johtua ilman homeitiöistä kuten Asperigillus, joka on hyvin yleinen maaseudun ja kaupunkien yhteisöissä.
Ihmiset voivat altistua työpaikalla ja kotona valtaville määrille tällaisia ilmassa leijuvia sieniä (itiöitä), jotka aiheuttavat monia hengitystieinfektioita ja allergioita vuosittain.
_
Aflatoksiini on homemyrkyistä myrkyllisin, ja sen on todettu aiheuttavan syöpää.
Saadaksemme onnistuneen hoidon, on meidän ymmärrettävä Candidan, -hiivan ja -sienen rakenne.
Se todellakin on oma elämänmuotossa, esiintyen osittain kasvina, eläimenä ja bakteerina luonnossa.
Juuri tämä kyky sopeutua ja muuttaa muotoaan, tai sen muodonmuutos, joka aiheuttaa sen olevan niin vaikea hävittää ihmisen kehosta.
Kun ymmärrämme sen koostumuksen, voimme onnistuneesti hoitaa sen luonnollisilla menetelmillä elimistöä vahingoittamatta, niin että sillä ei ole vastustuskykyä.
Sienten rakenne
Sienet kuuluvat organismien ryhmään joita kutsutaan eukaryooteiksi, joilla on monimutkaiset solurakenteet ja joissa soluilla on ydin, tuma tai nukleoidi.
Eläimet ja kasvit jakavat tämän tuman erilaisten solutyyppien kesken, bakteerit eivät.
Sienten soluseinämä koostuu mannoproteiineista ja kitiinistä, jotka itse koostuvat selluloosasta ja tärkkelyksestä.
Kitiini on luonteeltaan vihannes ja antaa solulle sen jäykkyyden, (vrt. hyönteiset ja ravut).
Soluseinämä on lähellä samaa komposiitiota kuin vihannekset, joka saa ne nousemaan ja kasvamaan kurkottaen kohti auringonvaloa. Se koostuu yhden solun paksuisista filamenteista, säikeistä, joita usein kutsutaan rihmastoksi, ollen hyvin samanlaisia kuin kasvien juuret, koska sienet saavat ravintonsa (glykoosin, eli rypälesokerin) näistä rihmastoista.
Nämä juuret, rihmastot, voivat helpohkosti puhkaista ihmisen suolen seinämät ja ihmiskehon kudokset ja luoda esim. vuotavan suolen oireyhtymän ja muita kielteisiä vaikutuksia.
Solun sisällä on kalvo, membraani, joka koostuu proteiineista ja rasvoista, tunnetaan myös lipoproteiinina, joka on yhteinen, samanlainen solurakenne eläimillä ja ihmisillä.
Keskellä on ydin, nukleoidi ja yhdessä lipoproteiinin kalvon alla on ”vihannes” -soluseinä, joka on mahdollistanut sienten luokittelun eläinkuntaan kuuluvaksi, vaikka ne lisääntyvät suvuttomasti, monissa tapauksissa tuottamallaitiöitä, germ tubes, (kts. germination).
Ne voivat myös paritella muiden
Sienet saavat ravintonsa rihmastonsta kautta ja ne tuottavat itiöitä, vapauttaen entsyymejä ne kiinnittyvät ympäröivään alustaan ja etsivät glukoosia. Nämä entsyymit toimivat kuten ruoansulatusentsyymit eläimissä, mutta ne sulattavat substraatin sienen ulkopuolelta, joka sitten imee hajonneet ravinteiden molekyylien solujen läpi.
Kaikki sienet ovat hajottajia, joidenkin lajien kasvaessa kuolleissa eliöissä, ja jotkut kasvavat elävien organismien sisällä.
___
Candida erittää myrkkyjä
Elimistön hiivat tuottavat sivutuotteena asetaldehydiä, joka on myrkyllinen aine ja aiheuttaa useita terveydellisiä seurauksia. Itse asiassa, asetaldehydi on sama yhdiste joka tuottaa alkoholinkäytön oireita kuten krapulaa, "hang - over".
Kun kyseessä on vaginan Candida albicans, siitä tulee invasiivisinen läpäisemällä ensin ihon limakalvon rihmastona, (mycelial form with hyphae). Jos ”elintarvikehuolto” on hyvä se alkaa tuottaa itiöitä, jotka voivat kaksinkertaistaa populaationsa tunnissa.
Jos ravinnon saanti on huono, niin se lähettää enemmän rihmastoja etsimään ruokaa.
Candidan ensisijainen ravintolähde on yksinkertaiset hiilihydraatit, joita se käyttää kasvamiseen.
Kasvaakseen Candida albicans: in on saatava biotiinia, joka tunnetaan myös nimellä vitamiini B7.
Muiden lajien, kuten Candida glabrata: n on saatava niasiinia ja pyridoksiinia, tai B6-vitamiinia , mutta Candida glabrata ei tuota rihmastoa, vain itiöitä ja on erittäin kestävä Diflucan: ia vastaan.
Tämän vastustuksen vuoksi sen uskotaan sopeutuneen lääkkeeseen.
_
Maailman terveysjärjestön alainen syöväntutkimuslaitos IACR on luokitellut asetaldehydin 1. luokan syöpää aiheuttavaksi aineeksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Asetaldehydi
Joskus hiiva asuu ihmiskehon suolistossa (sisäympäristössä), eikä yleensä aiheuta ongelmia.
Mutta johtuen erilaisista ympäristötekijöistä se siirtyy yksisoluisesta, tai hiiva muodosta invasiiviseen monisoluiseen muotoon, joka tunnetaan Candida: na ja alkaa lisääntyä erittäin nopeasti.
Levitessään se rakentaa suojaksen helicobacter pylorin kaltaisen, biokalvon (biofilmi).
Näiden biokalvojen paksuus voi vaihdella 25-450 mikrometriä ja niitä alkaa ilmetä kolonisaation ensimmäisen 24 tunnin kuluessa
Biokalvo koostuu selluloosasta, joka on kasvien rakenneosa. Polynukleotidit ovat ensisijaisesti sen DNA ja RNA materiaalia, polypeptidit, jotka ovat proteiineja, sekä polysakkarideja, jotka ovat hiilihydraatteja . Biokalvo sisältää myös fibrinogeenia, jotka ovat samoja materiaaleja, jotka elimistö käyttää veressä haavojen hyytymiseen.
Nämä materiaalit on kiinnitetty toisiinsa lignandeilla, joilla on tahmeutta, samoja ominaisuuksia kuin vehnän lektiineillä.
Yksi rakenne invasiivisen Candidan kasvaessa on pehmeä valkoinen kolonisaatio, ja toinen kasvaa sauvamaisesti harmaalla alustalla.
Tämä voi olla samaa lajia Candida, ja se voi sopeutumismenetelmänään vaihtaa muotoaan.
Toinen Candida -kannan tiedetään käyvän läpi muodonvaihtoa, tuottaen seitsemää erilaista kasvualustaa. Tämä vaihtokyky on palautuva ja periytyy sukupolvelta toiselle.
Tutkimus osoitti myös, että rakenteelliset kromosomien uudelleenjärjestelyt ovat eräs tapa geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja on tämän sienen sopeutumisstrategia.
Candida rihmasto monistuu suvullisesti, (reproduce sexually), koska ytimellä on kaksi kopiota kromosomeista, luodakseen kaksi erillistä solua sporangialla, kun ”mies” ja ”nainen” kohtaavat.
Jos nyt voisit kutsua sitä mieheksi ja naiseksi, eivät todellakaan ole, ennemminkin kaksi solua jakaantuu itsenäisesti, liittyäkseen ja luodakseen uusia soluja .
Hiiva on yksisoluinen rakenne Candida albicans: ista, ennen kuin siitä tulee monisoluinen
Candida, joita on luokiteltu yli 1000 lajia . Hiiva voi elää joko anaerobisesti tai aerobisesti.
Miksi syöpää ei saanut parantaa, vuosina 1900 - 2014. - Video 1 h 34 min. (Latautuminen kestää tovin)
Donald M. Gardiner1,†,Paul Waring2 andBarbara J. Howlett11School of Botany, The University of Melbourne, Victoria 3010, Australia2School of Chemistry, Australian National University, ACT 0200, AustraliaCorrespondenceBarbara Howlettbhowlett{at}unimelb.edu.au
http://www.tuulamaria.fi/Tuulamarian_kirjaikkuna/Miksi_syopaa_ei_saa_parantaa.html
____________________
Candida - Mystiikka hälvennetty!
Candida - Mystiikka hälvennetty!
Systeemiset hiiva-infektioisen aiheuttamat sairaudet ja ongelmat ovat melko kirjavia, sekä hengenvaarallisia.
Syynä tähän ovat monet erilaiset sienet, joita voit mahdollisesti saada elintarvikkeista, ympäristöstä ja Candida -tartunnasta.
Nämä sienet kykenevät vapauttamaan yli 100 tunnettua mykotoksiiniä (homemyrkkyjä).
Mykotoksiinit voivat vaikuttaa kehon eri osiin ja näennäisesti toisiinsa liittymättömillä tavoilla. Esimerkiksi yksi henkilö voi saada aikuisen aknen, seuraava niveltulehduksen, ja toinen henkilö sydänsairauden, sienet ja niiden mykotoksiinit voiaiheuttaa kaikkia näitä sairauksia.
Nämä sienet kykenevät vapauttamaan yli 100 tunnettua mykotoksiiniä (homemyrkkyjä).
Mykotoksiinit voivat vaikuttaa kehon eri osiin ja näennäisesti toisiinsa liittymättömillä tavoilla. Esimerkiksi yksi henkilö voi saada aikuisen aknen, seuraava niveltulehduksen, ja toinen henkilö sydänsairauden, sienet ja niiden mykotoksiinit voiaiheuttaa kaikkia näitä sairauksia.
Systeemiset hiiva-infektiot aiheuttaa tavallisesti Candida albicans tai Candida tropicalis, suoliston kannan liikakasvusta, vaikka monet muut yhteiset sienet voivat aiheuttaa tai jäljitellä samoja näiden sairauksien oireita ja ehtoja.
Ne voivat myös johtua ilman homeitiöistä kuten Asperigillus, joka on hyvin yleinen maaseudun ja kaupunkien yhteisöissä.
Ihmiset voivat altistua työpaikalla ja kotona valtaville määrille tällaisia ilmassa leijuvia sieniä (itiöitä), jotka aiheuttavat monia hengitystieinfektioita ja allergioita vuosittain.
_
Aflatoksiini on homemyrkyistä myrkyllisin, ja sen on todettu aiheuttavan syöpää.
_
Mycotoxin
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopaketti/elintarvikkeiden+riski-+ja+vaaratekijat/kemialliset+vaaratekijat/homemyrkyt+eli+mykotoksiinit
_
Mycotoxin
http://en.wikipedia.org/wiki/Mycotoxin
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopaketti/elintarvikkeiden+riski-+ja+vaaratekijat/kemialliset+vaaratekijat/homemyrkyt+eli+mykotoksiinit
_
Mycotoxin
http://en.wikipedia.org/wiki/Mycotoxin
Candida rakenteen ymmärtäminen, hiiva ja sienet
Saadaksemme onnistuneen hoidon, on meidän ymmärrettävä Candidan, -hiivan ja -sienen rakenne.
Se todellakin on oma elämänmuotossa, esiintyen osittain kasvina, eläimenä ja bakteerina luonnossa.
Juuri tämä kyky sopeutua ja muuttaa muotoaan, tai sen muodonmuutos, joka aiheuttaa sen olevan niin vaikea hävittää ihmisen kehosta.
Kun ymmärrämme sen koostumuksen, voimme onnistuneesti hoitaa sen luonnollisilla menetelmillä elimistöä vahingoittamatta, niin että sillä ei ole vastustuskykyä.
Sienten rakenne
Sienet kuuluvat organismien ryhmään joita kutsutaan eukaryooteiksi, joilla on monimutkaiset solurakenteet ja joissa soluilla on ydin, tuma tai nukleoidi.
Eläimet ja kasvit jakavat tämän tuman erilaisten solutyyppien kesken, bakteerit eivät.
Sienten soluseinämä koostuu mannoproteiineista ja kitiinistä, jotka itse koostuvat selluloosasta ja tärkkelyksestä.
Kitiini on luonteeltaan vihannes ja antaa solulle sen jäykkyyden, (vrt. hyönteiset ja ravut).
Soluseinämä on lähellä samaa komposiitiota kuin vihannekset, joka saa ne nousemaan ja kasvamaan kurkottaen kohti auringonvaloa. Se koostuu yhden solun paksuisista filamenteista, säikeistä, joita usein kutsutaan rihmastoksi, ollen hyvin samanlaisia kuin kasvien juuret, koska sienet saavat ravintonsa (glykoosin, eli rypälesokerin) näistä rihmastoista.
Nämä juuret, rihmastot, voivat helpohkosti puhkaista ihmisen suolen seinämät ja ihmiskehon kudokset ja luoda esim. vuotavan suolen oireyhtymän ja muita kielteisiä vaikutuksia.
Solun sisällä on kalvo, membraani, joka koostuu proteiineista ja rasvoista, tunnetaan myös lipoproteiinina, joka on yhteinen, samanlainen solurakenne eläimillä ja ihmisillä.
Keskellä on ydin, nukleoidi ja yhdessä lipoproteiinin kalvon alla on ”vihannes” -soluseinä, joka on mahdollistanut sienten luokittelun eläinkuntaan kuuluvaksi, vaikka ne lisääntyvät suvuttomasti, monissa tapauksissa tuottamallaitiöitä, germ tubes, (kts. germination).
Ne voivat myös paritella muiden
sienten kun kaksi rihmastoa kohtaavat, jotka voi tuottaa kaksi monitumaista pallon muotoista solua, jotka liittyvät yhteen muodostaakseen uuden ytimen.
Suvuton jakautuminen on hyvin samankaltainen kuin bakteereilla, jotka yksinkertaisesti jakautuvat ja jokainen solu sisältää samoja kromosomeja vaikka bakteerien ei ole ydintä. Sienten itiöillä on siis kyky jakautua.
_
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kitiini
_
Hypha
http://en.wikipedia.org/wiki/Hypha
_
Somatic Hyphae
http://en.wikipedia.org/wiki/Somatic_hyphae
_
Fungal Hyphae Cells
1- Hyphal wall 2- Septum 3- Mitochondrion 4- Vacuole 5- Ergosterol crystal 6- Ribosome 7- Nucleus 8- Endoplasmic reticulum 9- Lipid body 10- Plasma membrane 11- Spitzenkörper 12- Golgi apparatus
http://en.wikipedia.org/wiki/File:HYPHAE.png
_
Germ tubes
http://en.wikipedia.org/wiki/Germ_tubes
_
Germination
http://en.wikipedia.org/wiki/Germination
_
Rihmasto - Mycelium - is the vegetative part of a fungus
http://en.wikipedia.org/wiki/Mycelium
_
Opportunistic Mycelial Fungal Infections in Organ Transplant Recipients
http://cid.oxfordjournals.org/content/37/2/221.full.pdf
Suvuton jakautuminen on hyvin samankaltainen kuin bakteereilla, jotka yksinkertaisesti jakautuvat ja jokainen solu sisältää samoja kromosomeja vaikka bakteerien ei ole ydintä. Sienten itiöillä on siis kyky jakautua.
_
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kitiini
_
Hypha
http://en.wikipedia.org/wiki/Hypha
_
Somatic Hyphae
http://en.wikipedia.org/wiki/Somatic_hyphae
_
Fungal Hyphae Cells
1- Hyphal wall 2- Septum 3- Mitochondrion 4- Vacuole 5- Ergosterol crystal 6- Ribosome 7- Nucleus 8- Endoplasmic reticulum 9- Lipid body 10- Plasma membrane 11- Spitzenkörper 12- Golgi apparatus
http://en.wikipedia.org/wiki/File:HYPHAE.png
_
Germ tubes
http://en.wikipedia.org/wiki/Germ_tubes
_
Germination
http://en.wikipedia.org/wiki/Germination
_
Rihmasto - Mycelium - is the vegetative part of a fungus
http://en.wikipedia.org/wiki/Mycelium
_
Opportunistic Mycelial Fungal Infections in Organ Transplant Recipients
http://cid.oxfordjournals.org/content/37/2/221.full.pdf
Sienet saavat ravintonsa rihmastonsta kautta ja ne tuottavat itiöitä, vapauttaen entsyymejä ne kiinnittyvät ympäröivään alustaan ja etsivät glukoosia. Nämä entsyymit toimivat kuten ruoansulatusentsyymit eläimissä, mutta ne sulattavat substraatin sienen ulkopuolelta, joka sitten imee hajonneet ravinteiden molekyylien solujen läpi.
Kaikki sienet ovat hajottajia, joidenkin lajien kasvaessa kuolleissa eliöissä, ja jotkut kasvavat elävien organismien sisällä.
___
Candida erittää myrkkyjä
Elimistön hiivat tuottavat sivutuotteena asetaldehydiä, joka on myrkyllinen aine ja aiheuttaa useita terveydellisiä seurauksia. Itse asiassa, asetaldehydi on sama yhdiste joka tuottaa alkoholinkäytön oireita kuten krapulaa, "hang - over".
Kun kyseessä on vaginan Candida albicans, siitä tulee invasiivisinen läpäisemällä ensin ihon limakalvon rihmastona, (mycelial form with hyphae). Jos ”elintarvikehuolto” on hyvä se alkaa tuottaa itiöitä, jotka voivat kaksinkertaistaa populaationsa tunnissa.
Jos ravinnon saanti on huono, niin se lähettää enemmän rihmastoja etsimään ruokaa.
Candidan ensisijainen ravintolähde on yksinkertaiset hiilihydraatit, joita se käyttää kasvamiseen.
Kasvaakseen Candida albicans: in on saatava biotiinia, joka tunnetaan myös nimellä vitamiini B7.
Muiden lajien, kuten Candida glabrata: n on saatava niasiinia ja pyridoksiinia, tai B6-vitamiinia , mutta Candida glabrata ei tuota rihmastoa, vain itiöitä ja on erittäin kestävä Diflucan: ia vastaan.
Tämän vastustuksen vuoksi sen uskotaan sopeutuneen lääkkeeseen.
_
Maailman terveysjärjestön alainen syöväntutkimuslaitos IACR on luokitellut asetaldehydin 1. luokan syöpää aiheuttavaksi aineeksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Asetaldehydi
Candidan ja hiivan rakenne
Joskus hiiva asuu ihmiskehon suolistossa (sisäympäristössä), eikä yleensä aiheuta ongelmia.
Mutta johtuen erilaisista ympäristötekijöistä se siirtyy yksisoluisesta, tai hiiva muodosta invasiiviseen monisoluiseen muotoon, joka tunnetaan Candida: na ja alkaa lisääntyä erittäin nopeasti.
Levitessään se rakentaa suojaksen helicobacter pylorin kaltaisen, biokalvon (biofilmi).
Näiden biokalvojen paksuus voi vaihdella 25-450 mikrometriä ja niitä alkaa ilmetä kolonisaation ensimmäisen 24 tunnin kuluessa
Biokalvo koostuu selluloosasta, joka on kasvien rakenneosa. Polynukleotidit ovat ensisijaisesti sen DNA ja RNA materiaalia, polypeptidit, jotka ovat proteiineja, sekä polysakkarideja, jotka ovat hiilihydraatteja . Biokalvo sisältää myös fibrinogeenia, jotka ovat samoja materiaaleja, jotka elimistö käyttää veressä haavojen hyytymiseen.
Nämä materiaalit on kiinnitetty toisiinsa lignandeilla, joilla on tahmeutta, samoja ominaisuuksia kuin vehnän lektiineillä.
Yksi rakenne invasiivisen Candidan kasvaessa on pehmeä valkoinen kolonisaatio, ja toinen kasvaa sauvamaisesti harmaalla alustalla.
Tämä voi olla samaa lajia Candida, ja se voi sopeutumismenetelmänään vaihtaa muotoaan.
Toinen Candida -kannan tiedetään käyvän läpi muodonvaihtoa, tuottaen seitsemää erilaista kasvualustaa. Tämä vaihtokyky on palautuva ja periytyy sukupolvelta toiselle.
Tutkimus osoitti myös, että rakenteelliset kromosomien uudelleenjärjestelyt ovat eräs tapa geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja on tämän sienen sopeutumisstrategia.
Candida rihmasto monistuu suvullisesti, (reproduce sexually), koska ytimellä on kaksi kopiota kromosomeista, luodakseen kaksi erillistä solua sporangialla, kun ”mies” ja ”nainen” kohtaavat.
Jos nyt voisit kutsua sitä mieheksi ja naiseksi, eivät todellakaan ole, ennemminkin kaksi solua jakaantuu itsenäisesti, liittyäkseen ja luodakseen uusia soluja .
Hiiva on yksisoluinen rakenne Candida albicans: ista, ennen kuin siitä tulee monisoluinen
Candida, joita on luokiteltu yli 1000 lajia . Hiiva voi elää joko anaerobisesti tai aerobisesti.
Ilman happea ne tuottavat energiaa muuntamalla sokerit (maksan tuottaman glykoosin) hiilidioksidiksi ja etanoliksi, jos ihmettelet, miksi sinulla on aivot kuin sumussa?
Ne pystyvät lisääntymään suvuttomasti tai suvulliisesti ja suvuttomasti lisääntyessään solu jakautuu uutena alkuunsa (budding) ja tuottaa uusia hiivasoluja .
Sienet ovat melko kiehtovia. Sienet ovat elämänmuoto luonnossa, joka on kasvi, eläin ja bakteeri. Soluseinät koostuvat kasviaineista ja proteiineista, kalvo ja ydin ovat proteiineja ja rasvoja kuin eläimillä, ja se lisääntyy kuin bakteerit, monissa tapauksissa suvuttomasti kantaessaan vain yhden kromosomit lajista riippuen.
Se kloonautuu itsenäisesti ja sillä on kyky muodonmuutokseen ottaen 7 erilaista muotoa.
Se voi uudelleenjärjestää kromosominsa mukautuvalla strategialla varmistaen selviytymisen.
- Ei ihme, että siitä on niin vaikea päästä eroon !
_
Biokalvo
http://en.wikipedia.org/wiki/Biofilm
_
Infektiosairaudet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Infektiosairaudet
_
Helicobacter pylori
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helicobacter_pylori
_
Ligand
http://en.wikipedia.org/wiki/Ligand
_
Fibrinogeeni - veren hyytymisessä fibrinogeeni muuttuu veteen liukenemattomaksi ja säikeiseksi fibriiniksi ja päättää hyytymisreaktion
http://en.wikipedia.org/wiki/Fibrinogen
_
Sporangia
http://en.wikipedia.org/wiki/Sporangium
_
Budding Yeast: Saccharomyces cerevisiae
http://users.rcn.com/jkimball.ma.ultranet/BiologyPages/Y/Yeast.html
_
Most yeasts reproduce asexually by mitosis, and many do so by an asymmetric division process called budding.
http://en.wikipedia.org/wiki/Yeast
_
Monolukleoosi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mononukleoosi
Ne pystyvät lisääntymään suvuttomasti tai suvulliisesti ja suvuttomasti lisääntyessään solu jakautuu uutena alkuunsa (budding) ja tuottaa uusia hiivasoluja .
Sienet ovat melko kiehtovia. Sienet ovat elämänmuoto luonnossa, joka on kasvi, eläin ja bakteeri. Soluseinät koostuvat kasviaineista ja proteiineista, kalvo ja ydin ovat proteiineja ja rasvoja kuin eläimillä, ja se lisääntyy kuin bakteerit, monissa tapauksissa suvuttomasti kantaessaan vain yhden kromosomit lajista riippuen.
Se kloonautuu itsenäisesti ja sillä on kyky muodonmuutokseen ottaen 7 erilaista muotoa.
Se voi uudelleenjärjestää kromosominsa mukautuvalla strategialla varmistaen selviytymisen.
- Ei ihme, että siitä on niin vaikea päästä eroon !
_
Biokalvo
http://en.wikipedia.org/wiki/Biofilm
_
Infektiosairaudet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Infektiosairaudet
_
Helicobacter pylori
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helicobacter_pylori
_
Ligand
http://en.wikipedia.org/wiki/Ligand
_
Fibrinogeeni - veren hyytymisessä fibrinogeeni muuttuu veteen liukenemattomaksi ja säikeiseksi fibriiniksi ja päättää hyytymisreaktion
http://en.wikipedia.org/wiki/Fibrinogen
_
Sporangia
http://en.wikipedia.org/wiki/Sporangium
_
Budding Yeast: Saccharomyces cerevisiae
http://users.rcn.com/jkimball.ma.ultranet/BiologyPages/Y/Yeast.html
_
Most yeasts reproduce asexually by mitosis, and many do so by an asymmetric division process called budding.
http://en.wikipedia.org/wiki/Yeast
_
Monolukleoosi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mononukleoosi
Candida Albicans
Candidiasis caused by the yeast fungus Candida albicans
Syöpäkasvaimien väri on poikkeuksetta, valkoinen
https://plus.google.com/+GraviolaFi_info/posts
https://plus.google.com/+GraviolaFi_info/posts
Candida albicans on poikkeuksetta, väriltään valkoinenhttps://plus.google.com/+GraviolaFi_info/photos
Miksi syöpää ei saanut parantaa, vuosina 1900 - 2014. - Video 1 h 34 min. (Latautuminen kestää tovin)
https://plus.google.com/+GraviolaFi_info/videos
____________________________
____________________________
Candida Symptoms
Candida is such a difficult condition to diagnose because it can affect each sufferer in a different way, on a different part of their body, in a way that may even be unique to that person.
For this reason, Candida is often misdiagnosed and the symptom is treated instead of the underlying cause, rather like taking a lozenge for a throat infection! Practically, patients often have to diagnose themselves because the symptoms of Candida are so confusing.
The consensus is that many morepeople are suffering from Candida than those few who are diagnosed correctly. You may find yourself suffering from any or all of the following symptoms if you have Candida:
The consensus is that many morepeople are suffering from Candida than those few who are diagnosed correctly. You may find yourself suffering from any or all of the following symptoms if you have Candida:
The Way You Feel
Inability to focus, Poor memory, Brain fog, Irritability, Anger, Dizziness, Depression, Crying spells, Panic attacks, Low libido, Persistent extreme fatigue, Hyperactivity, Cravings for sweets and alcohol, Insomnia, Poor coordination.
Your Digestive System
Acid reflux, Bloating, Flatulence, Nausea, Diarrhea, Constipation, Stomach cramps, Indigestion, Burping after meals, Mucus in stool, Hemorrhoids, Itching anus.
Your Skin
Acne, Cysts, Hives, Night sweats, Psoriasis, Eczema, Dermatitis, Fungal infections of the nails & skin, Athlete’s foot, Body odor.
Your Mouth
Thrush (white coating on tongue), Swollen lower lip, Halitosis, Metallic taste in mouth, Bad breath, Canker sores, Bleeding gums, Cracked tongue.
Your Respiratory System
Persistent cough, Mucus in throat, Sore throat, Sinus congestion, Chronic post-nasal drip, Flu-like symptoms, Hay fever symptoms, Sinusitis, Asthma.
Your Ears And Eyes
Eye pain, Itchy eyes, Sensitivity to light, Blurred vision, Bags under eyes, Ringing in the ears, Ear infections.
Your Genito-Urinary System
Recurring yeast infections, Recurring UTI’s (urinary tract infections), Cystitis (inflammation of the bladder), PMS & menstrual irregularities, Fungal rash.
Your Immune System
Frequent colds and flu, Allergies, Sensitivities to food, fragrances and chemicals.
Your Weight
Inability to lose weight, Water retention, Weight loss.
Other Symptoms
Headaches, Heart palpitations, Chronic body pain and/or joint pains, Muscle aches and stiffness.
Check out our Candida Questionnaire to see if you might have excess Candida growth.
Expert Leon Chaitow says in his book that, “Candida is possibly the least understood, most widespread cause of continuing ill health currently in our midst.” Think of all the people suffering from the above symptoms, think of the number of times that you yourself have suffered from them, and you can see how this might be true!
Candida Misdiagnosis
Your doctor might confuse any of the following conditions with Candida. The reason is that the symptoms are often exactly the same, and Candida may manifest itself in any combination of those symptoms.
We have listed here some of the possible misdiagnoses, together with the symptom that your doctor has focused on. Remember, your doctor is relying on you for an accurate description of your symptoms, so make sure you tell him everything!
IBS - abdominal pain, bloating, gas, diarrhea, indigestion
Arthritis - joint pain
Chronic Fatigue Syndrome - constant fatigue
Diaper Rash - rashes and itching in infants
Athlete’s Foot - Fungus on toenails
Crohn’s Disease - abdominal pain, bloating, gas, diarrhea, indigestion
Gastroenteritis - abdominal pain, bloating, gas, diarrhea, indigestion
Arthritis - joint pain
Chronic Fatigue Syndrome - constant fatigue
Diaper Rash - rashes and itching in infants
Athlete’s Foot - Fungus on toenails
Crohn’s Disease - abdominal pain, bloating, gas, diarrhea, indigestion
Gastroenteritis - abdominal pain, bloating, gas, diarrhea, indigestion
A Candida misdiagnosis may actually worsen your Candida overgrowth. If your doctor believes that you have IBS, Crohn’s Disease or Gastroenteritis, he may prescribe the anti-inflammatory Cortisone. This introduces steroids to the gut, which can increase the growth of Candida colonies.
_
thecandidadiet.com
_
thecandidadiet.com
Candida -kotitesteri:Detect Candida With The Candida Blood Test!
_____________________________________________________________
Gliotoksiini
Gliotoksiini on mykotoksiini, jolla on antibakteerisia ja antiviraalisia ominaisuuksia. Sitä ei käytetä kliinisessä käytössä toksisuutensa vuoksi.[3] Yhdisteen tuottajaksi tiedetään ainakin Aspergillus fumigatus.
Gliotoksiini muokkaa ihmisen immuunivasteita ja saa aikaan apoptoosia erilaisissa solutyypeissä.[4]
Sienimyrkyt eli mykotoksiinit ovat erilaisissa sienissä esiintyviä, koostumukseltaan vaihtelevia myrkyllisiä aineita.
Sienimyrkyt jaetaan vaikutuksensa perusteella muun muassa solumyrkkyihin, hermomyrkkyihin ja ruoansulatuskanavaa ärsyttäviin aineisiin.
Osa sienimyrkyistä aiheuttaa myös oireita alkoholin kanssa nautittuna.
Solumyrkky on kemiallinen aine, joka voi tuhota elävän solun tai vahingoittaa sen toimintoja.[1] Solun altistuessa solumyrkylle siinä voi ilmetä useita vaikutuksia. Solu voi joutua nekroosiin, jolloin se kadottaa solukalvon jännitteen ja solu kuolee nopeasti hajoamisen seurauksena. Solu voi lakata kasvamasta ja jakautumasta tai solussa voi aktivoitua itsetuhomekanismi, apoptoosi.[2]Altistumisreitti voi kulkea hengitysteiden, ihon tai suun kautta.Krooniset terveysvaikutukset voivat olla pitkäaikaisia tai kumulatiivisia vaikutuksia. Kroonisia vaikutuksia mykotoksiineilla ovat esimerkiksi syövät tai immuunipuolustuksen alenema. // http://fi.wikipedia.org/wiki/Sienimyrkky
Altistuminen sienimyrkyille voi johtaa myrkytystilaan, joskus jopa kuolemaan.
Candida -kotitesteri:Detect Candida With The Candida Blood Test!
_____________________________________________________________
HIIVASYNDROOMA
Kansanomainen nimitys hiiva ja kyseessä on hiivaSIENI.
Se on elävä sieni, joka asuu ainoastaan ihmisessä. Sillä ei ole muita isäntäeläimiä.
Se tuottaa kaasuja muiden sienien lailla ja se tekee hiivasta vaarallisen.
Tutkimusraporttien mukaan hiiva tuottaa seuraavia haitallisia aineita: kaasua, alkoholia, D-arabinitolia, pyruvaattia, lyhytketjuista karpoksyylihappoa, acetalhydiä. Kuutta erilaista entsyymiä: neuraminidase, asparticproteinase, hyaluronidase, chondroitin sulphatase, proteinase ja phospholipase.
Lisäksi se erittää tulehdusta synnyttäviä prostaglandiineja sekä homemyrkky GLIOTOKSIINIA.
Gliotoksiini kuuluu samaan supermyrkkyjen sarjaan kuin muutkin homeiden tuottamat toksiinit.
Jos nämä toksiset aineet pääsevät suolistosta verenkiertoon, ne menevät maksaan.
Jos näistä pääsee jotain karkuun, niin ne leviävät systeemisen verenkierron avulla kaikkialle kehoon. Toinen reitti on lymfanestekierto. Nämä kudoksiin leviävät toksiset aineet aiheuttavat ns. hiivasyndrooman oireet.
Rihmastoksi muuttunut Candida albicans tuottaa edellä kerrottuja entsyymejä Nämä, ns. proteolyyttiset, syövyttävät entsyymit, tekevät myös suoliston seinämään "reikiä". Suolistosta tulee tällöin "vuotava", joka on eräänä syytekijänä yleiselle allergisoitumiselle että myös ruoka-aineyliherkkyyksille.
Nämä hiivan erittämät aineet ja suolistosta karkuun pääsevät allergeenit tekevät ihmisen sairaaksi, ei hiiva sinänsä. Candida albicans hiiva erittää näitä aineita erityisen runsaasti silloin, kun sen kasvu on päässyt rihmastovaiheeseen, mutta myös jo soluvaiheessa.
Näillä aineilla se raivaa itselleen yhä laajempaa elintilaa; pyrkii tappamaan sen kasvua estävät hyvät bakteerit ja isännän valkosolut.
Kosteusvaurio homeista Aspergillus tuottaa samaa homemyrkkyä. Aspergillus voi alkaa kasvaa elimistön pinnoilla ja kudoksissa.
Asuuko sinussa hiiva Candida? http://www.youtube.com/watch?v=ZdiMGDtoEWg&feature=related
//homeasunto
Gliotoxin has also been reported from yeasts of the genus Candida, [2] but results from other studies have cast doubt on the production of this metabolite by Candida fungi.
Gliotoxin possesses immunosuppressive properties as it may suppress and cause apoptosis in certain types of cells of the immune system, including neutrophils, eosinophils, granulocytes, macrophages, and thymocytes.
It also acts as an inhibitor of farnesyl transferase.
It noncompetitively inhibits the chymotrypsin -like activity of the 20S proteasome.// http://en.wikipedia.org/wiki/Gliotoxin
Cymotrypsiini on yksi haiman erittämistä ruoansulatusentsyymeistä ja sen tehtävän on pilkkoa ravinnonvalkuaisaineita lyhyemmiksi aminohappoketjuiksi.
Cymotrypsiini erittyy haimasta inaktiivisena kymotrypsinogeenina, jotta se ei alkaisi hajottaa elimistön omia proteiineja.
Kymotrypsinogeenin muuttaa aktiiviseen muotoon haiman erittämä trypsiini, joka sekin kuuluu valkuaisaineita pilkkoviin ruuansulatusentsyymeihin.
// http://fi.wikipedia.org/wiki/Kymotrypsiini
HIIVASYNDROOMA
Se tuottaa kaasuja muiden sienien lailla ja se tekee hiivasta vaarallisen.
Gliotoksiini kuuluu samaan supermyrkkyjen sarjaan kuin muutkin homeiden tuottamat toksiinit.
Jos näistä pääsee jotain karkuun, niin ne leviävät systeemisen verenkierron avulla kaikkialle kehoon. Toinen reitti on lymfanestekierto. Nämä kudoksiin leviävät toksiset aineet aiheuttavat ns. hiivasyndrooman oireet.
Nämä hiivan erittämät aineet ja suolistosta karkuun pääsevät allergeenit tekevät ihmisen sairaaksi, ei hiiva sinänsä. Candida albicans hiiva erittää näitä aineita erityisen runsaasti silloin, kun sen kasvu on päässyt rihmastovaiheeseen, mutta myös jo soluvaiheessa.
Näillä aineilla se raivaa itselleen yhä laajempaa elintilaa; pyrkii tappamaan sen kasvua estävät hyvät bakteerit ja isännän valkosolut.
Gliotoxin possesses immunosuppressive properties as it may suppress and cause apoptosis in certain types of cells of the immune system, including neutrophils, eosinophils, granulocytes, macrophages, and thymocytes.
It also acts as an inhibitor of farnesyl transferase.
It noncompetitively inhibits the chymotrypsin -like activity of the 20S proteasome.// http://en.wikipedia.org/wiki/Gliotoxin
Cymotrypsiini erittyy haimasta inaktiivisena kymotrypsinogeenina, jotta se ei alkaisi hajottaa elimistön omia proteiineja.
Kymotrypsinogeenin muuttaa aktiiviseen muotoon haiman erittämä trypsiini, joka sekin kuuluu valkuaisaineita pilkkoviin ruuansulatusentsyymeihin.
// http://fi.wikipedia.org/wiki/Kymotrypsiini
Substance Name: Gliotoxin, RN: 67-99-2
Note
-
A fungal toxin produced by various species of Trichoderma, Gladiocladium fimbriatum, Aspergillus fumigatus, and Penicillium. It is used as an immunosuppressive agent
_
http://chem.sis.nlm.nih.gov/chemidplus/ProxyServlet?objectHandle=DBMaint&actionHandle=default&nextPage=jsp/chemidheavy/ResultScreen.jsp&ROW_NUM=0&TXTSUPERLISTID=0000067992
_
http://chem.sis.nlm.nih.gov/chemidplus/rn/67-99-2#toxicity
- A fungal toxin produced by various species of Trichoderma, Gladiocladium fimbriatum, Aspergillus fumigatus, and Penicillium. It is used as an immunosuppressive agent
http://chem.sis.nlm.nih.gov/chemidplus/ProxyServlet?objectHandle=DBMaint&actionHandle=default&nextPage=jsp/chemidheavy/ResultScreen.jsp&ROW_NUM=0&TXTSUPERLISTID=0000067992
_
http://chem.sis.nlm.nih.gov/chemidplus/rn/67-99-2#toxicity
gliotoxin; Also known as: CTK8G0046, 67-99-2
Pharmacological Action
Classical cytotoxic immunosuppressants act by inhibiting DNA synthesis.
Others may act through activation of T-CELLS or by inhibiting the activation of HELPER CELLS.
While immunosuppression has been brought about in the past primarily to prevent rejection of transplanted organs, new applications involving mediation of the effects of INTERLEUKINS and other CYTOKINES are emerging.
_
http://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/summary/summary.cgi?sid=163134951
Pharmacological Action
Classical cytotoxic immunosuppressants act by inhibiting DNA synthesis.
Others may act through activation of T-CELLS or by inhibiting the activation of HELPER CELLS.
While immunosuppression has been brought about in the past primarily to prevent rejection of transplanted organs, new applications involving mediation of the effects of INTERLEUKINS and other CYTOKINES are emerging.
_
http://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/summary/summary.cgi?sid=163134951
Agents that suppress immune function by one of several mechanisms of action.
The epipolythiodioxopiperazine (ETP) class of fungal toxins: distribution, mode of action, functions and biosynthesis
Agents that suppress immune function by one of several mechanisms of action.
Donald M. Gardiner1,†,Paul Waring2 andBarbara J. Howlett11School of Botany, The University of Melbourne, Victoria 3010, Australia2School of Chemistry, Australian National University, ACT 0200, AustraliaCorrespondenceBarbara Howlettbhowlett{at}unimelb.edu.au
Abstract
Epipolythiodioxopiperazines (ETPs) are toxic secondary metabolites made only by fungi. The best-known ETP is gliotoxin, which appears to be a virulence factor associated with invasive aspergillosis of immunocompromised patients. The toxicity of ETPs is due to the presence of a disulphide bridge, which can inactivate proteins via reaction with thiol groups, and to the generation of reactive oxygen species by redox cycling. With the availability of complete fungal genome sequences and efficient gene-disruption techniques for fungi, approaches are now feasible to delineate biosynthetic pathways for ETPs and to gain insights into the evolution of such gene clusters.
- ↵†Present address: Institute for Molecular Biosciences, University of Queensland, 4072 QLD, Australia.
Introduction
Most fungal toxins are secondary metabolites – low-molecular-mass compounds that are dispensable, but may provide selective advantage under particular conditions. Well-characterized classes of toxins include polyketides (e.g. aflatoxins), cyclic peptides, alkaloids and sesquiterpenoids (e.g. trichothecenes). Another class, the epipolythiodioxopiperazines (ETPs), is characterized by the presence of an internal disulphide bridge (Fig. 1⇓).
The diketopiperazine ring is derived from a cyclic dipeptide and its sulphur bridge imparts all known toxicity of these molecules (Mullbacher et al., 1986).
View larger version:
Fig. 1.
Generic structure of an epidithiodioxopiperazine, the most common form of ETP. In some circumstances the sulphur bridge contains one, three or four sulphur atoms; these compounds are usually co-produced with those containing the disulphide. R=any atom or group.
Gliotoxin was the first ETP reported and is the best-characterized. Its name is derived from its identification as a metabolite of Gliocladium fimbriatum (possibly a Trichodermasp.) (Weindling & Emerson, 1936; Weindling, 1941). Gliotoxin is implicated in animal mycoses. It is immunosuppressive and causes apoptotic and necrotic cell death in vitro. The toxicity of ETPs has made them attractive as potential therapeutic agents for diseases such as cancer (Vigushi et al., 2004). In spite of their important biological effects, little is known about their biosynthesis or even their primary role in the biology of the organisms that produce them. Furthermore these aspects, as well as the discontinuous taxonomic distribution of ETPs amongst fungi, and their structural relatedness, have never been reviewed. Such a review is timely as tools are now available to analyse their biosynthetic pathways and to determine unequivocally their role in disease. These tools include complete fungal genome sequences and efficient gene-disruption techniques for fungi. Recently these approaches have been applied to identify a biosynthetic gene cluster for an ETP, sirodesmin PL, in Leptosphaeria maculans, and to predict genes in the gliotoxin biosynthetic pathway in Aspergillus fumigatus (Gardiner et al., 2004). In this review we describe the range of fungi that produce ETPs, and the proposed modes of ETP activity, biosynthesis and transport. We also discuss current opinion about the evolution of such biosynthetic gene clusters.
Diversity of ETP toxins and their discontinuous distribution
At least 14 different ETPs (excluding those with minor modifications) are known (Table 1⇓). The diversity of structures stems from the amino acids of the core ETP moiety, as well as the modifications of these amino acids. All natural ETPs isolated to date contain at least one aromatic amino acid. A diverse range of filamentous ascomycetes produce ETPs. Five classes representing 14 genera are shown in Table 1⇓: Dothideomycetes, Eurotiomycetes, Lecanoromycetes, Saccharomycetes and Sordariomycetes. At least two basidiomycetes, Stereum hirsutum and a Hyalodendron sp., produce ETPs: epicorazine and hyalodendrin, respectively (Kleinwachter et al., 2001; Stillwell et al., 1974). Lichens (presumably the fungal partner) produce the scabrosin ester ETPs (Ernst-Russell et al., 1999; Moerman et al., 2003).
Production of ETPs amongst fungal species is discontinuous. For example, the eurotiomycete Aspergillus fumigatus produces gliotoxin, but other Aspergillus spp. do not. The dothideomycete L. maculans produces sirodesmin PL, but the very closely related Leptosphaeria biglobosa (until recently classified as a member of the L. maculans species complex) does not. Another dothideomycete, Sirodesmium diversum, synthesizes sirodesmin, but the major chiral isomer is different from that produced by L. maculans. Also, distantly related fungi can produce the same molecule. For instance gliotoxin is produced by unrelated fungi, the opportunistic animal pathogens A. fumigatus, Penicillium spp.,Candida spp. and mycoparasitic Trichoderma spp. (Macdonald & Slater, 1975; Shah & Larsen, 1991; Weindling & Emerson, 1936). The verticillins are produced by sordariomycetes and eurotiomycetes, and the closely related molecules chaetocin, chaetomin and leptosin are produced by sordariomycetes and dothideomycetes (Table 1⇑).
Mechanisms of toxicity
The effect of gliotoxin on animal cell cultures has been studied extensively, and most of the research described in this section pertains to this ETP. Interest in gliotoxin as a therapeutic agent was initiated when it was shown to prevent viral RNA replication, via inhibition of reverse transcriptase (De Clercq et al., 1978; Rightsel et al., 1964). The bridged disulphide ring is essential for this activity, and removal of the sulphur atoms or addition of the reducing agent dithiothreitol completely abrogates this inhibition (Rodriguez & Carrasco, 1992; Trown & Bilello, 1972).
Toxicity is thought to be mediated in at least two ways: (1) conjugation to proteins with susceptible thiol residues and subsequent inactivation; and (2) generation of reactive oxygen species via redox cycling.
However, as discussed below, the role of these processes in toxicity is equivocal and many findings appear to be contradictory.
ETPs do not have exclusive protein targets. For some proteins, the cysteine residues that form mixed disulphide bonds with ETPs have been identified. For instance, gliotoxin forms a 1 : 1 covalent complex with alcohol dehydrogenase via cysteine residue 281 or 282 (Waring et al., 1995b). Gliotoxin catalyses formation of an internal disulphide bond between the physically close cysteines 282 and 73 in creatine kinase, which can be reversed by reducing agents (Hurne et al., 2000). Although in vitro studies show mixed disulphide formation with proteins, the role of mixed disulphides in the cellular toxicity of ETPs has not been established unequivocally.
One target is the transcription factor NF-κB, which is inhibited in cells by gliotoxin, probably via interaction with an essential thiol residue (Pahl et al., 1996). Since this factor is an integral part of the inflammatory immune response and controls expression of some cytokines, its inhibition may account for the immunosuppressive properties of ETPs.
Another cellular target is the mitochondrion.
Mitochondrial function in intact cells is inhibited by the scabrosin ester ETP (Moerman et al., 2003).
Initially mitochondrial ATP synthase is inhibited, then the mitochondrial membrane becomes hyperpolarized, and finally apoptotic cell death occurs.
Effects of gliotoxin on isolated mitochondria include release of both calcium and magnesium (Salvi et al., 2004; Schweizer & Richter, 1994). It also causes a redox-dependent change in electrophoretic mobility of a component of the mitochondrial permeability transition pore, the adenine nucleotide transporter (ANT). This transition pore is an essential mediator of apoptosis modulated by mitochondria (Orr et al., 2004). The ANT is sensitive to oxidizing agents and has two cysteine residues which may be targets of gliotoxin (McStay et al., 2002).
Gliotoxin and other ETP toxins can redox cycle, whereby the reduced ETP auto-oxidizes back to the disulphide form and produces deleterious reactive oxygen species (ROS) such as superoxide or hydrogen peroxide (Fig. 2⇓).
The toxic effects of sporidesmin on erythrocytes appear to be modulated by ROS (Munday, 1982). The recent finding that gliotoxin is almost completely reduced to the dithiol form in P388D1 cells suggests that redox cycling may be important for its toxicity (Bernardo et al., 2003). However, this cannot account for all the activities of ETPs. For instance, it cannot fully explain how gliotoxin causes apoptotic and necrotic death of animal cells. At gliotoxin concentrations above 10 μM, the nature of cell death switches from apoptosis to necrosis, with almost complete necrosis above 50 μM (Beaver & Waring, 1994). Apoptosis is not inhibited in gliotoxin-treated cells by a range of scavengers of ROS, which implies that redox cycling is not involved in the induction of apoptosis (Waring et al., 1995a). Furthermore, the nanomolar concentrations of gliotoxin that induce apoptosis would not be expected to induce oxidative stress.
___________
Epipolythiodioxopiperazines (ETPs) are toxic secondary metabolites made only by fungi. The best-known ETP is gliotoxin, which appears to be a virulence factor associated with invasive aspergillosis of immunocompromised patients. The toxicity of ETPs is due to the presence of a disulphide bridge, which can inactivate proteins via reaction with thiol groups, and to the generation of reactive oxygen species by redox cycling. With the availability of complete fungal genome sequences and efficient gene-disruption techniques for fungi, approaches are now feasible to delineate biosynthetic pathways for ETPs and to gain insights into the evolution of such gene clusters.
- ↵†Present address: Institute for Molecular Biosciences, University of Queensland, 4072 QLD, Australia.
Most fungal toxins are secondary metabolites – low-molecular-mass compounds that are dispensable, but may provide selective advantage under particular conditions. Well-characterized classes of toxins include polyketides (e.g. aflatoxins), cyclic peptides, alkaloids and sesquiterpenoids (e.g. trichothecenes). Another class, the epipolythiodioxopiperazines (ETPs), is characterized by the presence of an internal disulphide bridge (Fig. 1⇓).
The diketopiperazine ring is derived from a cyclic dipeptide and its sulphur bridge imparts all known toxicity of these molecules (Mullbacher et al., 1986).
The diketopiperazine ring is derived from a cyclic dipeptide and its sulphur bridge imparts all known toxicity of these molecules (Mullbacher et al., 1986).
View larger version:
Fig. 1.
Generic structure of an epidithiodioxopiperazine, the most common form of ETP. In some circumstances the sulphur bridge contains one, three or four sulphur atoms; these compounds are usually co-produced with those containing the disulphide. R=any atom or group.
Gliotoxin was the first ETP reported and is the best-characterized. Its name is derived from its identification as a metabolite of Gliocladium fimbriatum (possibly a Trichodermasp.) (Weindling & Emerson, 1936; Weindling, 1941). Gliotoxin is implicated in animal mycoses. It is immunosuppressive and causes apoptotic and necrotic cell death in vitro. The toxicity of ETPs has made them attractive as potential therapeutic agents for diseases such as cancer (Vigushi et al., 2004). In spite of their important biological effects, little is known about their biosynthesis or even their primary role in the biology of the organisms that produce them. Furthermore these aspects, as well as the discontinuous taxonomic distribution of ETPs amongst fungi, and their structural relatedness, have never been reviewed. Such a review is timely as tools are now available to analyse their biosynthetic pathways and to determine unequivocally their role in disease. These tools include complete fungal genome sequences and efficient gene-disruption techniques for fungi. Recently these approaches have been applied to identify a biosynthetic gene cluster for an ETP, sirodesmin PL, in Leptosphaeria maculans, and to predict genes in the gliotoxin biosynthetic pathway in Aspergillus fumigatus (Gardiner et al., 2004). In this review we describe the range of fungi that produce ETPs, and the proposed modes of ETP activity, biosynthesis and transport. We also discuss current opinion about the evolution of such biosynthetic gene clusters.
Diversity of ETP toxins and their discontinuous distribution
At least 14 different ETPs (excluding those with minor modifications) are known (Table 1⇓). The diversity of structures stems from the amino acids of the core ETP moiety, as well as the modifications of these amino acids. All natural ETPs isolated to date contain at least one aromatic amino acid. A diverse range of filamentous ascomycetes produce ETPs. Five classes representing 14 genera are shown in Table 1⇓: Dothideomycetes, Eurotiomycetes, Lecanoromycetes, Saccharomycetes and Sordariomycetes. At least two basidiomycetes, Stereum hirsutum and a Hyalodendron sp., produce ETPs: epicorazine and hyalodendrin, respectively (Kleinwachter et al., 2001; Stillwell et al., 1974). Lichens (presumably the fungal partner) produce the scabrosin ester ETPs (Ernst-Russell et al., 1999; Moerman et al., 2003).
Mechanisms of toxicity
The effect of gliotoxin on animal cell cultures has been studied extensively, and most of the research described in this section pertains to this ETP. Interest in gliotoxin as a therapeutic agent was initiated when it was shown to prevent viral RNA replication, via inhibition of reverse transcriptase (De Clercq et al., 1978; Rightsel et al., 1964). The bridged disulphide ring is essential for this activity, and removal of the sulphur atoms or addition of the reducing agent dithiothreitol completely abrogates this inhibition (Rodriguez & Carrasco, 1992; Trown & Bilello, 1972).
Toxicity is thought to be mediated in at least two ways: (1) conjugation to proteins with susceptible thiol residues and subsequent inactivation; and (2) generation of reactive oxygen species via redox cycling.
However, as discussed below, the role of these processes in toxicity is equivocal and many findings appear to be contradictory.
Toxicity is thought to be mediated in at least two ways: (1) conjugation to proteins with susceptible thiol residues and subsequent inactivation; and (2) generation of reactive oxygen species via redox cycling.
However, as discussed below, the role of these processes in toxicity is equivocal and many findings appear to be contradictory.
ETPs do not have exclusive protein targets. For some proteins, the cysteine residues that form mixed disulphide bonds with ETPs have been identified. For instance, gliotoxin forms a 1 : 1 covalent complex with alcohol dehydrogenase via cysteine residue 281 or 282 (Waring et al., 1995b). Gliotoxin catalyses formation of an internal disulphide bond between the physically close cysteines 282 and 73 in creatine kinase, which can be reversed by reducing agents (Hurne et al., 2000). Although in vitro studies show mixed disulphide formation with proteins, the role of mixed disulphides in the cellular toxicity of ETPs has not been established unequivocally.
One target is the transcription factor NF-κB, which is inhibited in cells by gliotoxin, probably via interaction with an essential thiol residue (Pahl et al., 1996). Since this factor is an integral part of the inflammatory immune response and controls expression of some cytokines, its inhibition may account for the immunosuppressive properties of ETPs.
Another cellular target is the mitochondrion.
Mitochondrial function in intact cells is inhibited by the scabrosin ester ETP (Moerman et al., 2003).
Initially mitochondrial ATP synthase is inhibited, then the mitochondrial membrane becomes hyperpolarized, and finally apoptotic cell death occurs.
Effects of gliotoxin on isolated mitochondria include release of both calcium and magnesium (Salvi et al., 2004; Schweizer & Richter, 1994). It also causes a redox-dependent change in electrophoretic mobility of a component of the mitochondrial permeability transition pore, the adenine nucleotide transporter (ANT). This transition pore is an essential mediator of apoptosis modulated by mitochondria (Orr et al., 2004). The ANT is sensitive to oxidizing agents and has two cysteine residues which may be targets of gliotoxin (McStay et al., 2002).
One target is the transcription factor NF-κB, which is inhibited in cells by gliotoxin, probably via interaction with an essential thiol residue (Pahl et al., 1996). Since this factor is an integral part of the inflammatory immune response and controls expression of some cytokines, its inhibition may account for the immunosuppressive properties of ETPs.
Another cellular target is the mitochondrion.
Mitochondrial function in intact cells is inhibited by the scabrosin ester ETP (Moerman et al., 2003).
Initially mitochondrial ATP synthase is inhibited, then the mitochondrial membrane becomes hyperpolarized, and finally apoptotic cell death occurs.
Effects of gliotoxin on isolated mitochondria include release of both calcium and magnesium (Salvi et al., 2004; Schweizer & Richter, 1994). It also causes a redox-dependent change in electrophoretic mobility of a component of the mitochondrial permeability transition pore, the adenine nucleotide transporter (ANT). This transition pore is an essential mediator of apoptosis modulated by mitochondria (Orr et al., 2004). The ANT is sensitive to oxidizing agents and has two cysteine residues which may be targets of gliotoxin (McStay et al., 2002).
Gliotoxin and other ETP toxins can redox cycle, whereby the reduced ETP auto-oxidizes back to the disulphide form and produces deleterious reactive oxygen species (ROS) such as superoxide or hydrogen peroxide (Fig. 2⇓).
The toxic effects of sporidesmin on erythrocytes appear to be modulated by ROS (Munday, 1982). The recent finding that gliotoxin is almost completely reduced to the dithiol form in P388D1 cells suggests that redox cycling may be important for its toxicity (Bernardo et al., 2003). However, this cannot account for all the activities of ETPs. For instance, it cannot fully explain how gliotoxin causes apoptotic and necrotic death of animal cells. At gliotoxin concentrations above 10 μM, the nature of cell death switches from apoptosis to necrosis, with almost complete necrosis above 50 μM (Beaver & Waring, 1994). Apoptosis is not inhibited in gliotoxin-treated cells by a range of scavengers of ROS, which implies that redox cycling is not involved in the induction of apoptosis (Waring et al., 1995a). Furthermore, the nanomolar concentrations of gliotoxin that induce apoptosis would not be expected to induce oxidative stress.
The toxic effects of sporidesmin on erythrocytes appear to be modulated by ROS (Munday, 1982). The recent finding that gliotoxin is almost completely reduced to the dithiol form in P388D1 cells suggests that redox cycling may be important for its toxicity (Bernardo et al., 2003). However, this cannot account for all the activities of ETPs. For instance, it cannot fully explain how gliotoxin causes apoptotic and necrotic death of animal cells. At gliotoxin concentrations above 10 μM, the nature of cell death switches from apoptosis to necrosis, with almost complete necrosis above 50 μM (Beaver & Waring, 1994). Apoptosis is not inhibited in gliotoxin-treated cells by a range of scavengers of ROS, which implies that redox cycling is not involved in the induction of apoptosis (Waring et al., 1995a). Furthermore, the nanomolar concentrations of gliotoxin that induce apoptosis would not be expected to induce oxidative stress.
CanDia5 - Candida Test Kit, (Invasive, result in 5 minutes) € 59,90
_________
shop
cart
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti