Aale Tynnin Kaarisilta on pysynyt radion Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelman ykkössuosikkina vuosikymmenestä toiseen.
Aale Tynnin tunnetuimmassa runossa on vahvaa symboliikkaa lapsesta, kaarisillan rakentamisesta sekä kyyneleiden ja tuskan kautta syntyvästä ilosta.Kaarisilta-runo kertoo kristityn kilvoittelusta ja ihmisten erilaisista tehtävistä maan päällä.Runossa korostetaan myös toisista ihmistä välittämistä, kun verellä ja kyynelillä rakennettu silta tarjoaa apua läheisten ahdistukseen. Kaarisilta on runoilija Aale Tynnin esitetyimpiä runoja. Se ilmestyi kokoelmassa Ylitse vuoren lasisen, joka julkaistiin ensi kerran vuonna 1949. Teksti: Paavo Rytsä
Ja Jumala sanoi: "Toisille annan toiset askareet,
vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.
Sillä kaikilla ihmisillä on niin ikävää päällä maan,
ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksessaan.
Tee silta ylitse syvyyden, tee, kaarisilta tee,
joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee."
Minä sanoin: "He tulevat raskain saappain, multa-anturoin -
miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin,
sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?"
Ja Jumala sanoi: "Verellä ja kyynelillä vain.
Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan -
pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.
Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat,
he antavat kyllä anteeksi, jos sillan rakennat.
Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee,
joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee.
Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet:
ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet."
Aale Tynni: Kaarisilta
miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin,
sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?"
Ja Jumala sanoi: "Verellä ja kyynelillä vain.
Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan -
pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.
Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat,
he antavat kyllä anteeksi, jos sillan rakennat.
Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee,
joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee.
Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet:
ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet."
Aale Tynni: Kaarisilta
Runoillen olympiavoittajaksi - Aale Tynni
Harva tietää, että nykyaikaisissa Olympialaisissa kilpailtiin seitsemän kertaa myös taidelajeissa. Lontoossa 1948 lyriikka-sarjan kullan voitti suomalainen runoilija Aale Tynni.
Aale Tynni syntyi Inkerissä 3.10.1913. Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1919 perhe siirtyi Suomeen.
Jo kouluaikana Aale harrasti runojen kirjoittamista. Samaa koulua käyneen Saima Harmajan kanssa hän osallistui Toverikunnan kirjoituskilpailuun, jossa Saiman runo Huhtikuu voitti ja Aale tuli toiseksi runollaan Paholainen on kuollut. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa Tynni valmistui 1936 filosofian maisteriksi pääaineenaan kotimainen kirjallisuus. Esikoiskokoelma Kynttilänsydän ilmestyi 1938.
Sodan aikana Aale Tynni avioitui historiantutkija Kauko Pirisen kanssa ja perheeseen syntyi kolme lasta. Äitiys ja naisen osa leimasivat 40-luvulla ilmestyneitä kokoelmia Lähde ja matkamies, Lehtimaja ja Soiva metsä. Avioliiton kariuduttua Aale avioitui Martti Haavion kanssa ja eli tämän rinnalla aviomiehen kuolemaan saakka. Runoilijanimellä P. Mustapää tunnettu Haavio oli ollut Aalen ”salarakas” jo edellisen avioliiton aikana. Muistelmateoksessa Kuva kaivattuni Tynni kertoo kielletystä rakkaudesta.
Jo kouluaikana Aale harrasti runojen kirjoittamista. Samaa koulua käyneen Saima Harmajan kanssa hän osallistui Toverikunnan kirjoituskilpailuun, jossa Saiman runo Huhtikuu voitti ja Aale tuli toiseksi runollaan Paholainen on kuollut. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa Tynni valmistui 1936 filosofian maisteriksi pääaineenaan kotimainen kirjallisuus. Esikoiskokoelma Kynttilänsydän ilmestyi 1938.
Sodan aikana Aale Tynni avioitui historiantutkija Kauko Pirisen kanssa ja perheeseen syntyi kolme lasta. Äitiys ja naisen osa leimasivat 40-luvulla ilmestyneitä kokoelmia Lähde ja matkamies, Lehtimaja ja Soiva metsä. Avioliiton kariuduttua Aale avioitui Martti Haavion kanssa ja eli tämän rinnalla aviomiehen kuolemaan saakka. Runoilijanimellä P. Mustapää tunnettu Haavio oli ollut Aalen ”salarakas” jo edellisen avioliiton aikana. Muistelmateoksessa Kuva kaivattuni Tynni kertoo kielletystä rakkaudesta.
Hellaan laakeri ja Kaarisilta
Suuren yleisön tietoisuuden Aale Tynni tuli vuonna 1948. Tuolloin järjestettiin Lontoon olympialaiset ja siellä kisailtiin viimeistä kertaa taidelajeissa. Mitalimittelöön pääsivät urheilun innostamat taideteokset arkkitehtuurin, kirjallisuuden, musiikin, maalaus- ja graafisen taiteen sekä kuvanveiston alalla. Aale runoili kultaa runollaan Hellaan laakeri. Kulttuuriolympialaiset lopetettiin Lontoon kisojen jälkeen.
Vuonna 1949 ilmestyi runokokoelma Ylitse vuoren lasisen, josta löytyy runo Kaarisilta. Se on yksi suomalaisten rakastetuimpia runoja ja klassikkotoive muun muassa Yleisradion Tämän runon haluaisin kuulla – ohjelmassa.
Runoilun ohessa Aale Tynni ennätti myös suomennostyöhön. Lisäksi hän kirjoitti lastenkirjoja sekä esseitä.Muuttohaukat ja Rautamarskin aika tuovat esiin Tynnin kyvyt näytelmäkirjailijana.
Olympiakullan lisäksi Aale Tynni palkittiin vuosina 1943 -1982 useilla kirjallisuuspalkinnoilla. Pro Finlandia – mitalisti, taiteen akateemikko ja filosofian kunniatohtori Aale Tynni kuoli vuonna 1997.
Suuren yleisön tietoisuuden Aale Tynni tuli vuonna 1948. Tuolloin järjestettiin Lontoon olympialaiset ja siellä kisailtiin viimeistä kertaa taidelajeissa. Mitalimittelöön pääsivät urheilun innostamat taideteokset arkkitehtuurin, kirjallisuuden, musiikin, maalaus- ja graafisen taiteen sekä kuvanveiston alalla. Aale runoili kultaa runollaan Hellaan laakeri. Kulttuuriolympialaiset lopetettiin Lontoon kisojen jälkeen.
Vuonna 1949 ilmestyi runokokoelma Ylitse vuoren lasisen, josta löytyy runo Kaarisilta. Se on yksi suomalaisten rakastetuimpia runoja ja klassikkotoive muun muassa Yleisradion Tämän runon haluaisin kuulla – ohjelmassa.
Runoilun ohessa Aale Tynni ennätti myös suomennostyöhön. Lisäksi hän kirjoitti lastenkirjoja sekä esseitä.Muuttohaukat ja Rautamarskin aika tuovat esiin Tynnin kyvyt näytelmäkirjailijana.
Olympiakullan lisäksi Aale Tynni palkittiin vuosina 1943 -1982 useilla kirjallisuuspalkinnoilla. Pro Finlandia – mitalisti, taiteen akateemikko ja filosofian kunniatohtori Aale Tynni kuoli vuonna 1997.
Lähteet:
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4839/http://fi.wikipedia.org/wiki/Aale_Tynni
http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kirjasto/150vuotta-150kirjaa/1920-1939/60x4Eg373/Kynttilansydan.PDF
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/60-vuotta-viimeisista-kulttuuriolympialaisista-aale-tynni-runoili-kultaa
Aira J.
Aale Maria Tynni-Haavio (o.s. Tynni, vuosina 1940–1960 Tynni-Pirinen; 3. lokakuuta 1913 Ylä-Sakoska, Inkerinmaa, Venäjä – 21. lokakuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen runoilija, kirjallisuus- jateatterikriitikko, suomentaja sekä olympiavoittaja Lontoon olympialaisista 1948.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti